uusia ilmeitä

 

Sunnuntain illassa kulutin keittiöjakkaraa askelma toisensa jälkeen. Maalipurkin pohjalta löytyy enää pieni helmi, loput ovat seinille suditut.

 

Kodissamme on huone, jonka oven on mieluusti sulkenut perässään. Olohuoneen kyljessä toiminut lastenhuone, rojuhuone, varasto... Kyllä me vanhemmat siellä tovi yömmekin nukuttiin, mutta lopulta palasimme lasten lähelle yläkerran aulaan. Toimettomat viimeviikon päivät jylläsivät ja hoputin mieheni sähköisiin töihin. Eilen illalla kuorrutin tuon maaliin, peitin maalin alle lasten seinille piirtelemät kuvat ja leimasimella vedetyt värikkäät kuviot. Ihastuin valtavasti maalin alta kuultavan tapetin muuttuneeseen, hopeisenvalkoiseen vivahteeseen. Ripustin verhot ja kannoin huonekalut...

Kyllä minä siellä olen kovasti tänään viihtynyt! Vein muutaman orvokin ikkunalle aurinkoa ottamaan ja laitoin musiikin soimaan.

 

Kirpputorilta löytynyt hyllykkö löysi mainiosti paikkansa huoneen seinältä ja sinne tulee joskus se valkoinen vanha liinavaatekaappikin.

Terassille tuotiin eilen pihakalusteet ja juotiin pöydän ääressä kevätpäivän auringon alla ensimmäiset kaakaot. Tunti sitten leivoin kahvipullaksi nopean sokerikakun. Gluteenittoman version tein, mutta niin hyvää siitä tuli että teen toistekin :)

 

Aurinkoa!

<3, Mari

 

***

"Milloinkaan emme kuule toisiamme
niin hyvin
kuin hitaina hiljaisina iltoina,
kun istumme pitkään kaksin
ja kuuntelemme hiljaisuutta."

-Tommy Tabermann-