sunnuntai 30. syyskuuta 2012

lainalipaston päällä





Pyöröpuikoilla silmukat solmiutuvan helmineuleeksi ja palmikoksi. Haave on saada valmiiksi poncho jota olen suunnitellut tekeväni jo kauan. Silmukoiden kera olen ennättänyt jo pyörittää puikoille ajatuksissani viimepäivinä kyteneet murheelliset suruhunnut sekä hetkien helminauhaan solmitut aurinkoiset ilonhuokaukset...Ajatukset vuorottelevat tällä hetkellä sulassa sovussa keskenään.

 Lanka on merinovillan, cashmeren ja silkin liitto, joka tuntuu sormien välissä puikkelehtiessaan hippoiselta, pehmeältä pumpulilta. Keskeneräisyydessään odottelee tuo lisäsilmukoita lainalipaston päällä. Lipastosta lupasin huolehtia siihen saakka kunnes saa omassa kodissaan oman paikkansa, eikä takarajaa meillä vierailemiseen päätetty.

Näihin ajatuksiin- rauhallisiin, viipyileviin, vastakeitetyn kahvin ja kanelipullan tuoksuun,
toivottelen Sinulle syksyistä, kirpeän raikasta sunnuntaita,

<3 Mari

maanantai 24. syyskuuta 2012

uusia kulmia katsella


Penkin päätyyn lasipurkkiin kynttilä. Pöydälle pari ja olohuoneeseen monta.
Uusia kulmia on mukava katsella ja taas tuumia lisää.

Hiljaisuutta olen täällä tietoisesti kuunnellut ja välillä katsellut sateen sitkeää työskentelyä. Se jaksaa vain...
Koulutyöt eivät tauotta jaksa pitää kipinää yllä, pyykkiä olen vastapainoksi käärinyt ja koneen hurinaa kuunnellut. Siinä sivussa ovat asiat paperilla auenneet kuin itsestään, tässä hiljaisessa metelissä ympärilläni ja illalla ne pitää vielä puhtaaksi kirjoittaa.

Kahvi kupissani viileni ohimennen, riennän keittämään uutta...
Mari

***
" Mikään ei voi estää mielikuviasi toteutumasta,
 paitsi sama voima, joka niitä syynnyttää: sinä itse."

-Genevieve Behrend/ Rhonda Byrne: Salaisuus-

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Sateen seassa lumisia haaveita




Sade vihmoo tauotta kyyneliä ikkunaan, samalla kun tuuli soittaa puunoksilla raskasta melodiaa.
Omenapuu kannattelee enää muutamia punaposkisia, syksyn viimeisiä ja  suurin osa lepäilee kolhuja saaneina pidentyneen nurmen seassa. Vihreä peittyy pikkuhiljaa keltaiseen lehtipeittoon.

Pihamaa odottaa siivoamista ja sille oli tarkoitus antaa aika tälle päivälle. Talven tieltä pihamaalla on tulossa vielä paljon työtä, vielä pitkän aikaa, mutta niin toivoisin tuon kuvissa olevan viileän hahtuvan jo pian saapuvan, tuon kirpeyden ja raikkaan ilman <3
...en kuulemma ole ainoa, joka talvea jo malttamattomasti odottaa- kuulin erään jo tehneen
joulukortitkin valmiiksi ja rakeitakin oli jossain saatu pihamaata rummuttamaan!

~ <3 ~
"Illat pimenevät...
sieluni avautuu kehon käpristyessä,
avaruuden huokaukset
kasvattavat siltoja
mieleni ytimiin.

On rauhallista,
leijuvaa
pitkän hetken jälkeen
mietin hiljaa...

Sisimpäni on herännyt,
kun kehoni painuu nukkumaan
on syksy
ja minä elän
kosteassa iltahämärässä..."
-facebook sivustolta elämään eksyneet-

Sateen taukoamista odotellessa,
Mari

torstai 20. syyskuuta 2012

tervetuloa viikonloppu...





Muistelin menneitä. Pari vuotta sitten kuvattujen hetkien helmet tuntuivat edelleen samoilta ja tutut tunteet olivat hetkittäin käsin kosketeltavissa.  Vuosikaksi sitten oli lasten kanssa aikaa panostaa kotiin ja kynttilät paloivat pitkin päivää kun syksy teki tuttavuutta kotimme nurkissa...

Iltaisin nostetaan tällä haavaa vain jalat olohuoneen nojatuolin nojalle, avataan telkkari jos sitäkään. Ulkolyhty ei ole saanut asukikseen vielä kertaakaan kauniisti lepattavaa liekkiä... Nolottaa melkein, kun askeleen alla liukastelevat terassin liuskekivillä havunneulat ja helma hampaissa kiirehditään ovesta sisään ja ulos. Jalan alla saattaa rapsahtaa omena tai kaksi rikki... 

 Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, hyvänen aika sentään! Olkoonkin millainen ruuhkavuosi tahasta, siitä huolimatta!

Viikonloppua odotellessa. Ilman aikatauluja tai hoppua...
...ehkä kotikin tykästyy asukkaisiinsa taas ihan eri tavalla?

Mari

maanantai 17. syyskuuta 2012

Paikallaan





Kylpyhuoneemme nurkassa oleva pytty toimittaa päivittäin kotimme ainoata wc:n virkaa, kylpyhuoneremontin myötä meillä on näitä huoneita jokaisessa kolmessa kerroksessa yksi. Peperiteline ruuvattiin paikoilleen kylpyhuoneeseen sunnuntaina ja mietin jo telineen viereen pientä koukkua käsipyyhkeelle. Minusta teline on kaunis!

 Keskikerroksemme  wc-tila ei ole pitkään aikaan jaksanut kiehtoa eikä ole onnistunut saamaan minkäänlaista inspiraatiota aikaan. Siellä seinäpintaa peittää pääosin kummallisen näköinen reikätiili, repsottavat kaakelinpalaset ja muoviputket täydellisenä kaaoksena. Sunnuntaina sieltä siirrettiin menneen kylpyhuoneremontin ajaksi hankittu suihkukaappi uuteen kotiin ja parempaan käyttöön, joten ehkä sielläkin voisi hiljalleen jotain siistiä pintaa saada aikaan.  Tosin, suurenmoisena yllätyksenä yhden seinän rapsahtelevan haperon tasoitteen alta löytyi kuitenkin valtavan kaunis tiiliseinä! Ihan unelmien täyttymys joka todennäköisesti on ja pysyy, eikä sitä sieltä peittoon lähdetä piilottamaan kovin pikaisesti. Yläkerran pieni huone helpotus taas on niin pientä vaille valmis, mutta jostain syystä sen viimeistelyyn ei kuitenkaan meinaa aikaa löytyä mistään.
...jos jollakulla olisi siis paria ylimääräistä tuntia/ vuorokausi minulle tänne lahjoittaa, ne tulisivat enemmän kuin tarpeeseen :D

Syksyn kirpeyttä ja uusia inspiraatioita viikkoosi,
Mari 

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Ajatuksesta todeksi





Kun heittätyy hetkeen ja liitää ajatusten siivillä,
alkaa kahvikupin ja suklaakeksin voimalla,
 sisustuslehtien ja hyvän seuran seassa,
ajatukset pyörimään pyörremyrksyn lailla.

"Makuualkovimme" siirtyi yläkerran aulasta keskikerrokseen
eilisen illan saapuessa, sillä kun kissa on poissa, hiiret hyppivät todentotta pöydillä ;)
Huone on todellinen sekametelisoppa, joka vaatii runsaasti keittämistä ja hauduttamista.
Seinät sisältävät lasten piirtelemät tapetit ja kaapinovet, naarmuja on kertynyt lattioille ja löytyypä keskeneräiset sähkötkin. Kolmen vuoden ajan leikkihuoneena ja pikkuisena varastona käyttetty ja lamppukin elää täysin omaa elämäänsä.
 Silti, hyvä tästä vielä tulee!

Ajatukset ovat täysin valmiit jo; niinkin pitkälle, että juuri tähän huoneeseen kotiutuu joskus se suuresti haaveilemani vanha valkoinen liinavaatekaappi <3 

...oikeastaan, suunnittelu on sitä kaikkein parasta!

Haaveiden täyttämää sunnuntaita <3

Mari

* Anulle Onnelaan kiitos tunnustuksesta, palaan siihen <3 *

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Peilin kuvajaisia






Rappusilla siivouksen jämät, pyykkivuori kasvoi sunnuntaina odotetusti taas koneellisella tai kahdella.
Minkä lie positiivisen, rauhallisen ja tyytyväisen energian tuulahduksen ystävän vierailu sitten saikaan aikaan, en aio sitä pidätellä, vallankaan jos tuulta ottaa alleen pidemmäksikin aikaa.
Tunne on hurmaava ja niin paljon odotettu!

 Sunnuntaina ovat huonekalut vaihtaneet paikkaansa huoneesta toiseen ja huoneiden sisälläkin. Siinä kylkiäisenä koko sydänalan täyttävä tyytyväisyys saapui vihdoin, tehden pehmoisen pesän jonnekin sieluni sopukoihin. 
Tämä on niin minua, enkä onneton ole ennättänyt tälle tunteelle juuri tämän vuoden aikana tilaa tehdä. Jollakin tavalla syksyn saapuessa on ajatuskin karkaillut tästä tunteesta ja painanut mielen harmillisen matalaksi. Olenko ainoa joka on rämpinyt saman sateisenharmaan pilven alla?

Silmäilin vielä ikkunan takaa naapurin koristeruusun pieniä alkusyksyn punertamia marjoja ja  poimin sieltä illan tullen vielä pöydälle oksan.
Syksy tuntuu ensimmäistä kertaa valon vierellä äärimmäisen hyvältä <3

Iloa ja valoa viikkoosi,
Mari

lauantai 8. syyskuuta 2012

Kaapin kätköissä






Rauhallinen ilta pienen herrasmiehen kanssa. Siskonsa lähti onnellisena ystävänsä luokse yökylään ja rutistuksin toivotti heipat ovenraosta.

Tänään ollaan herkuteltu pizzalla mukavan porukan kesken ja toivoteltu kohteliaat tervehdykset kenkäkauppiaan tädille samalla tiedustellen onko heillä mahdollisesti juuri tänään, juuri tässä kaupassa karkkipäivä.
 Karkkia onkin napamme täynnä ja lisääkin käytiin ostamassa. Karkki on huuhdeltu pillimehulla vatsan kätköihin ja kohta saunan lämmössä punastuvat äidin ja pikkumiehen posket. Kylvyssä ajateltiin ottaa varaslähtö jouluisiin tunnelmiin ja tiputetaan kylpyveteen piparkakulta tuoksuvaa suihkusaippuaa.

Rauhoittavan tuokion ystävän kera vielä illalla vietettyäni, sain uutta puhtia väsyneeseen ja syväuupuneeseen, migreenintäyteiseen viikkooni ja järjestelin "teehuoneemme" kaapin järjestykseen. Pinot pöydällä odottavat paikkaansa suljettujen kaapinovien kätkössä jossain toisaalla, mutta ainakin lasivitriinin oven läpi näky on nyt huojentavan rauhallinen ja puhdas <3

***

"Tärkeän päätöksen hetkellä meidän kannattaa luottaa vaistoon ja tunteeseen, koska järki pyrkii viemään meidät kauas unelmastamme selttäen, että vielä ei ole oikea hetki. Järki pelkää tappiota kun taas vaisto rakastaa elämää ja sen haasteita."
-Paulo Coelhon puhe hänen liittyessään Brasilian taideakatemian jäseneksi.

Pehmeyttä ja rauhallisuutta lauantain iltaan,
Mari

maanantai 3. syyskuuta 2012

Hyvin rullaa







Pitkästä aikaa vartavasten harkittuja sisustusostoksia. Löysin itsestäni yllättävän maltillisen osasen; mietin ja makustelin pitkään. Sitten ajattelin,  että nopeat syövät kuitenkin meidät hitaat ja niinhän viimeisenä ehdin kopan pohjalle penkomaan... Kylpyhuoneessa on kohta kauan odotettu wc-paperiteline, kaveriksi samanlaisen saa yläkerran pieni helpotushuone, kunhan ennättäisi pikkuruinen vain valmistua. Paneeliseinälle  ajattelin sitten valmistuttuaan ripustaa mansikkaisen "vanhan" koulutaulun ja ehkä seinällä uiskentelevat kalatkin.

...vielä kun löytäisi näiden telineiden pariksi sopivan seinähyllyn/ naulakon kylpyhuoneeseen, olisipa siinä kiva pyyhkeiden itseään lepuutella...


Mari

***

"Älä luovu koskaan unelmistasi. Seuraa enteitä."
-Paulo Coelho/ Alkemisti

***

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Arvonnan voittaja & lohdutuspalkinto



Alppihovin arvonta päättyi eilen, eli 31.8. Kaikille osallistujille ja uusille lukijoille suuren suuri KIITOS <3
(Pari lipuketta jouduin poistamaan osallistujien joukosta sillä osallistumiset olivat tulleet vasta tämän päivän aikana)

***
Tänä aamuna kävin läpi osallistujat ja ihan perinteisellä lipukearvonnalla voittajaksi löytyi nimi
Anu -blogista Onnela. Onnelan ahkeraksi apuriksi kotiutuu siis vaalea rikkalapio-setti.

Arvonnan ohessa pyysin miestäni nostamaan vielä toisenkin lippusen. Ajattelin muistaa toistakin lukijaani tällaisella pienellä paketilla (kuvissa) ja sen saa Marika- blogista Hirsitalon suojissa 

Ihanaiset voisivat laittaa minulle ostia osoitteeseen alppihovissa@gmail.com, jotta voin paketoida palkinnot postinkantajan matkaan tulevan viikon aikana.

Uusin ajatuksin tulevaan viikkoon <3

Mari