Viipyilevien aamujen rinnalle on saapunut toimeliaampien tuokioiden askel ja keväthämärän himmeä valo nousee helmeilevämmin jokaisena uutena päivänä.
Lintujen äänten sointi on kantautunut kuultavaksi kirkkaammin aamu aamulta, voimakkaampana ja selvempänä. Kevät tekee tulemistaan jälleen liki <3
Jalkakäytävän pikkulätäköiden ja sohjojen yli hypähdellen, huomaan vastaantulevien hahmojen tulleen jo kaukaa tutuiksi... Tarkistan kellonlyönnit rannekellosta, jonka olemassaolon tärkeyden olen opetellut uudelleen- joissakin hetkissä ohikulkija kiinnittää katseensa omaani ja vaihdamme hymyillen hyväntuulisen katsehuomenen.
Tienpientareilta kerääntyy kimppu kuivuneita kukkasia, ruskeita, mutta sydäntärkeitä. Niille löytyy jokainen viikko paikkansa päiväkodintätien maljakosta, kun niiden varret ojentuvat sinisen kurarukkasen kätköistä hoitotädin aamulämpimään kosketukseen.
Viikonloppuna sain matkata ihanien naisten kera kiemurtelevien kirpputorikäytävien keskellä, joista mukaan tarttui muutamia sydäntälämmittäviä. Tänään löysin valkoisia kulhoja, joista hyllyn viimeiset keräsin ostoskorini pohjalle hintalapun näyttäessä niiden hinnaksi vain puolikasta summaa. Niiden epätäydellinen rosoisuus hivelee silmää ja kaunistaa keittiön valkoisia hyllyjä. Somat lyijykynätkin matkasivat mukaani ja uusia leipomuksia häärätään jatkossa vaaleanpunaisten apureiden säestyksellä.
Uutta viikkoa kohti kuljen nyt iltakahvikupposten voimin ja ehkä saunan lämmössä hetken viipyen. Sitä ennen, illansuussa, kotiutuu olohuoneemme nurkkaan valkoinen pikkuruinen pöytävanhus- jään odottamaan sitä!
"Olet onnen porttien avaaja
lähteiden löytäjä
valoon kohoavien metsien istuttaja.
Ympäröiköön sinut
hyväilevien tuulien tuoksu
enkelien siipien suoja
rakkauden ilmapiiri
kohtaamiselle avoin tila
ja ilo."
-Pia Perkiö
Sunnuntai-illan suloisuutta Sinulle- ja sen suomaa viikon viimeisen päivän kepeyttä!
Kaikkea hyvää tulevaan viikkoosi,
Mari
