Talvi-ikävä...

 

Päivät ovat olleet sateen piiskaamia.

Luonto näyttää pysähtyneen, vaipuneen synkkyyden tavoittamattomaan hiljaisuuteen.

Syksyn tuntu liiankin tosi. Kietoo kohmeloiset käsivartensa koko olemukseeni ja valtaa mieleni suuria valoisia sopukoita, heijaten ja tunkeillen.

 Pihapolku ja sammalvihreä pihamaa kylpee syksyn kosteassa hengityksessä, kalsea tuuli puiden oksia keinuttaen. Ikkunoihin piirtyvät tuon tuosta taivaalta satavat kyyneleiden juoksentelevat vanat.  Taas tuntuu että syksy saisi hypätä kohdallani tyhjää ja hypähtää kiireesti valkoiseen!

 

Lumivalkoinen! Tule jo!!!

 

"Lapsena sitä rakasti
syksyjäkin.
Usvaisia aamuja
itkunkosteita
kun riihensavun
ja kypsän viljan tuoksu
leijaili kylän yllä.
Ja karja kiiltäväkylkinen
ahersi kasteisessa
apilapellossa
kellot kilahdellen.

Ja apeita iltoja
kun hämärä hapuili
kynnöspelloilla.
Lämpimät lamput
valaisivat ikkunat
lempeät tähdet taivaan. "

-Maaria Leinonen
(Silta joka kantaa, 2003) 

 

 Talvea odottaen,

Mari

Enkelin valkoiset siivet

 

 

 

 

 

Vaalean kirjekuoren pinnalla kauniit, taiten kirjoitetut kirjaimet. Silkkiseen pehmeyteen käärittynä, lahjanyöri ympärillään, lennähti ilmojen halki herkkääkin herkemmät enkelin siivet.

Kiiltävä pinta lepattaa kilpaa päivänvalon kanssa ja toivottaa yön kuuramalle pihamaalle heleän huomentoivotuksen.

 

Kiitos <3 Kirsille (klik)!!!

 Kuinka ihana tunne avata ajatuksella ja syvällä sydämen tunteella postitettu tilaus <3

En hennonnut käärepapereita, nauhoja, ilon toivotuksia enkä edes kuittia laatikkoon piilottaa! Ne lepäävät edelleen olohuoneen lipaston päällä ja voi miten tavattoman kauniita ne ovatkaan!!!

 

Kirsin Pieni Unelma myy unelmaisia sisustuksen yksityiskohtia; hurmaavaa, valkoista ja heleää sisustusesinettä ja paljon muuta.  Pienen Unelman verkkokauppa on työn alla!

...tätäkin Matamin käsissä muovautunutta sormusta voit kysellä häneltä jos se sai sydämesi läikähtämään ja putiikin tunnelmiin pääset facebook- sivujen kautta.

Niistä minä tykkään tykkään tykkään niin paljon ja usein siellä vierailenkin<3

 

***

"Suutele minulle siivet, en minä lennä pois,

 minä vain levitän ne suojaksi sinun yllesi,

 veitseksi kuoleman kurkulle.

Jos lähdenkin, en minä kauan viivy,

pian minä luoksesi palaan,

 sirpin sinä minulta saat jolla niittää,

vasaran jolla rakentaa,  ja ruukkuusi siemeniä ja multaa.

Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit,

maailman halki,

siipieni alla kuin kevättuuli. "

 

-Tommy Taberman-

 

***

<3 Sydämellisin ajatuksin luoksesi hiivin <3
Mari

Höyhen

 

 

Harmaus on singonnut seittejään pihan nuhruiseen oranssilätäkköön.
 Kiivaan tuulipuhurin myötä piha peittyi uudelleen tippuvien lehtien allokkoon ja väsyttää harmaalla sateellaan niitä pieniä hassuja, puihin jääneitä lehtiä, jotka unen rajamailla keinuvat odottaen lumen satamista oksistojen ylle. Harmaan kuiskaus kuuluu ikkunan takaa ja hämärän keskellä talviset valot heijastavat varjojaan vaaleaa seinää vasten. Keittiön täyttää suklaisen kakun sokerinen seura.

Ikkunan äärellä heiluvat nyt kevyesti höyhenten hennot untuvat, enkelinhiukseen kääriytyneet valon valkoiset siivet. Kämmeniin tuntuva hellyys ja hippoisuus... ja siinä ohessa kuiskaukset höyhenen kevyet <3

 

"Hellyys
on ehdottomasti vaikein tapa
kulkea elämän halki:
hellyys ei halua
taittaa hiustakaan
eikä tallata pienintäkään kukkasta.

Hellät ihmiset
ovat höyhentä keveämpiä,
eikä mikään kosketa niin syvältä
kuin höyhen
kun sillä hivellään.

Mitä me toisiltamme kaipaamme?
Me kaipaamme hellyyttä,
höyhenen hivelyä."

-Tommy Tabermann-
 



 Höyhen kevyttä valoa syksyn harmaan keskelle,

 Mari

Malttamattomuus pysyä poissa...

 

 

Kuurankohmeiset ruohonkorret alistuivat aamun askeleen alla. Hauras jää murtui kylmettyneiden lätäköiden pinnalta, pienimmäisen punaposken ilonhypähdysten alta. Nurmen pinnalla viipyy vihdoinkin kauan odotettu jalokivien huntu ja sisintäni lämmittää <3

 

Viipyilevien syyslomapäivien äärellä pysähdyin pitkästä aikaa kymmenien runovihkojeni ja -kirjojeni viereen ja jälleen kerran sydemessäni soi- en minä malta millään olla poissa!

 

...kun tuntuu siltä, etteivät sanat solju, ne lähtevätkin kuin hipaisten lentämään. Sanat punovatkin ajatuksia kevyisiin kehyksiin, tuulettavat tunteita- takkuisiakin ja kietovat kätköihinsä säilöttäviä tarinoita. On vain pysyttävä ja kirjoitettava, juuri silloin kun siltä tuntuu...

 

"Ei niin onnetonta päivää
ettei pintä ilonkyventä tarjoa:
linnun helkähdyksen
kastepisaran
kuurankiteen kimalluksen verran.


Ja taas jaksat –
etkö jaksakin?"

-Maaria Leinonen

Mari

Hiljenevää...

 

Ajatukseni eivät ole läsnä- tässä ja nyt- eivätkä sanat lähde lentoon,

 muodostaakseen yhteen sieviä lauseita, niitä heleitä ajatuksia joita sisälläni kuitenkin niin valtavasti tunnen...

...en tahdo väkisin ajatuksiani hoputtaa, pakolla yrittää- ei niin ole tarkoitettu!

 

Annan ajatusteni lentää hetken toisia polkuja, kohti suunnitelmia joiden täytyy ottaa minusta oma aikansa, vaatia sitä että minä olen läsnä niiden joukossa...

 

Elämä hymyilee ja kantaa!

Elämä toteuttaa pienin palasin niitä pienten huokaustemme salaisuuksia joita olemme sydämemme sopukoihin hiljaa ja hellästi sulkeneet. Antaa käydä toteen ne, joiden tarkoitus on meidän parhaaksemme ja jättää sivuun ne, joiden merkitys on niin kovin vähäinen.

Tulevaisuus on niin avoin ja tuntematon, mutta silti uskallan edelleen unelmaani kantaa, uskoa ja toivoa- ehkä juuri niin on tarkoitettu?

...ja yksi pieninkin haave, toteutunut, saa olemuksen läikehtimään ilosta- kuten nytkin lastenhuoneiden valkoiset lattiat <3

 

Blogini taitaa hiljentyä hetkeksi, mutta

toivon jokaiselle kauneinta mahdollista syksyä

 ja ehkä taivaalta hiljaa leijailevien hiutaleiden

 taivaallisen säteilevää kimallusta <3

 

***

 "Meidän on vain tiedettävä, ketä kohti kuljemme
ja miten selviydymme lähimmästä taipaleesta.

Meillä ei ole kaikkea vapautta, mutta on kuitenkin
sen verran kuin matkalla tarvitsemme.
Niin paljon, että meidän ei tarvitse kantaa siitä huolta.
Meidän ei tarvitse olla selvillä siitä,
miksi maailma pyörii,
mutta me saamme uskoa, että kohtalomme taustalla
on suunnitelma ja että meiltä vaaditaan
vain sitä vähäistä uskollisuutta, että pysymme tiellä. "
-Jörg Zink  

 

***

 

Ajatuksin, Mari

 

 

Särkyviä aarteita

 

 

Iltatumman sinen taivaalla- iltamyöhällä- pientä matkaani valaisivat säihkyvän hopeiset, lepattavat tähdet. Ilman viileys nostatti hengityshuurun kohti korkeuksia ja tunsin taas kuinka ääretön kauneus oli matkannut luokseni- sinunkin-  luoden niin pienen olemuksemme ympäristön keveäksi, ilmavaksi ja tilavaksi hengittää. Yöpakkasta  taivas ehkä saatteli, hiljaisin, äänettömin askelin...

 

Viivytin askeleeni tahdin tuota kapeaa pihatietä pitkin, että vielä vain saisin kylpeä sen suomassa rauhassa, turvallisessa tummansinisen tähtikaaren hunnussa. Sisälläni hiipinyt, outo ja hämmentävä haikeus oli luovuttanut paikkansa paremmalle, helkkyvälle hymyilylle <3

 

"Särkyville on puhuttava hiljaa
ja sanoin jotka eivät lyö,
kuin tuuli joka vaalii viljaa,
kuin lempeä ja lämmin yö.

Särkyville on puhuttava hiljaa
ei mielin jyrkin, ankarin,
vaan katsein vastaanottavaisin
ja kasvoin herkin, avoimin."

-Anna-Mari Kaskinen

 

Näiden kahden siipirikon rosoista ulkokuorta olen kuiskaillen ihastellut ja tulevaisuuttakin heille suunnitellut. Olen kovin onnellinen että löysin ne- vanhat, kuluneet ja elämänaalloissa kolhiintuneet. Molemmat näistä roskien joukkoon matkaansa jo taittoivat...

 

Aarteita päivääsi ja tulevaan viikonloppuusi <3

Mari

hetkien haikeutta...

 

Yön kylmä käsi oli kuurannut ikkunan reunaan ensimmäisen kimaltavan kiteen, hunnuttanut harsoonsa puiden oksilla viivytteleviä keltalehtiä. Lätäköiden ohuet pinnat rapsahtivat kevyen askeleen alla ja rikkoivat niiden lasittuneen olemuksen.

 

Hiljainen aamu on yrittänyt saada ajatuksista kiinni. Yrittänyt niin kovasti luoda sanoja valkoisen paperin pinnalle ja siltikin jäänyt uupumaan jotain kaipaamaansa.  Hiljalleen jokin selittämätön haikeus on kaivautunut ihon alle muttei halua häätää sisimmässä asuvaa tyyntä pois...

 

Haikeus pisaroi mutten löydä sanoja selittämään sitä....

...ehkä se on se jokasyksyinen,  joka kipuaa viereen.

Odottaa ikävöiden ja niin palavasti että hento valkoinen hiutale jälleen koskettaisi,

viipyisi olkapäällä ja odottaisi että sydämenkyllyydestä asti jakaisin kanssaan

sen kauniin,  lumivalkoisen hetken elämää <3

 

 

***

"Sateinen aamu
Lasilla vettä
Reunat pientareen
Katoavat muuriin harmaaseen

Ruuhkainen aamu
Jäljiltä helteen
Salamoineen yön
Samaan sateeseen tuhansia sankareita työn

Itki taivas vasten ikkunaa ja tunsin
Että tulkoon mitä vaan
Jotenkin selvitään kyllä
Että kiinni vielä parsitaan saumat
Paikoin pettäneet

Tavallinen aamu
Ja vaikka on meillä
Paljon menetettävää
Minä päätin etten tänään kaiken sortumista pelkää

Sateisen aamun
Alta nousevan päivän
Yli rakkaus riittänee
Jono nytkähtää hieman, ja jälleen etenee

Itki taivas vasten ikkunaa ja tunsin
Että tulkoon mitä vaan
Jotenkin selvitään kyllä
Että kiinni vielä parsitaan saumat
Kiinni parsitaan saumat
Kiinni parsitaan saumat"

 

-Juha Tapio: Sateinen aamu lyrics

 

<3, Mari