Leijaillen, vieläkin

 

 

"Moni varoo katsettasi
mutta minulle on tärkeintä
että sinä näet

että sinä tiedät mistä syystä ja mitä varten
että pystyt koska vaan sanomaan miksi
kun katselet salatuintani
yhtä tarkasti kuin pintaa

ja kun minä mietin niitä
itseni kahta eri puolta
sitä toista mikä minusta näkyy
ja sitä mitä koitan vimmatusti kätkeä
on tuo kaikki sinulle yhtä ja samaa
yhtä kallista ja rakasta

siksi en katsettasi pelkää
enkä suostu enää häpeilemään
vaikken omia odotuksiani täyttäisikään
sillä minä olen sinulle
ennen kaikkea

niin kovin tuttu"

 

-Elina Salminen

Kesä on kannatellut kauniilla kädellään päiviä toisensa perään, antanut sadetta ja paistetta ajallaan.

Ilman suunnitelmia, lepoa. Se on ollut parasta. Kiire kantapäiltä on saanut karista ja hiljaiset aamut saaneet kääriä peittonsa jokaisen lomapäivän ylle.

 

Kannattelen ajatuksin vieläkin viikonlopun sanoinkuvaamattomia tunnelmia, leijun ja huomaan hetkittäin hymyileväni niin että ohikulkijat katsahtavat ja tervehtivät. Tuikituntemattomat.

Ihmettelen Suuria... miten polut ihmisten vierellä punoutuvat toistensa oheen, kohtaavat ja kantavat kauniisti tulevaan huomiseen <3

 

Miten rikas elämä onkaan kun silmämme saavat nähdä! Ja kuinka turvattu, jokainen päivämme, kun olemme tutut <3

 

Iloa, Valoa ja hyvää mieltä Sinun kesääsi!

-Mari