...

 

¨

 

Kylmä yö oli kuurannut sillan kaiteet pehmeään, kimaltavaan samettiin. Katsoessani aamuun heräävää, himmeää tähtitaivasta, samettiin suli untuvaisen takin pehmeän pinnan jälki ja tunsin sisimpänikin lukkojen avautuvan hiljaa saranoitaan naristellen.

 

Kylmän kauniisti kangistamat jäsenet etsivät ylleen paksua peittoa ja kuumaa juotavaa. Hetken kuluttua nautinkin harvinaisen tuokion viikon keskellä; aamusaunan lämmön hipihiljaisuuden äärellä.

Hetkeksi iholle kaivautunut lämpö heilautti sohvalla pehmeisiin uniin, joista päivän kirkas aurinko herätteli taustalla soivan musiikin sointuihin.

 

Voimaannuttava parituntinen sai tunnelmaruumiini jälleen pehmenemään ja niin ovat taas muutaman huonekalut vaihtaneet paikkaa; lasten taideteokset pääsevät nyt ilahduttavasti enemmän esille <3

 

 

"Yöllä
kun tuuli nukkuu
ja linnut
lauluista väsyneet -
puu herää
ja alkaa puhua
kuin ihminen.
Ihan hiljaa
kuiskaamalla
ettei kukaan hereille
kesken uniaan.

Valvon ja kuuntelen.
Niin viisaita
ei päivisin puhuta."

- Maaria Leinonen/ Niin kuin puut puhuvat

 

Mari