Lisää hyllyjä.

 

 

Illan kaunis auringonsäde lävistää pölyyntyneet talvi-ikkunat paljastaen sadoittain pieniä sormenjälkiä. Kasaan kahmalokaupalla värikkäitä sokerirakeita kasaksi kulhoon, keitän kyytipojaksi kahvit ja istun ottamaan ansaitun oman hetkeni. Viis minä sotkusta, kunhan saan vain hetken pitkästä aikaa olla...

 

 Pieniä alkuja uudesta elämästä näkyy pienin aroin kurkistuksin valkoisten ruukkujen mullasta ja minä huokaan entistäkin syvempään ensimmäisten näyttöpäivien jäätyä nopeasti eiliseen. Jälkikäteen jännitys osoittautui lopulta yllättävän turhaksi,  mutta tuskin ilman sitä olisin osannut antaa päivistä sen ihan kaikkeni ja vähän enemmänkin. Seurauksena on ollut lamaannuttava väsymys eikä itkukaan ole ollut kaukana!

 

Pieneksi ilonpisaraksi asennettiin keittiöön hylly, pari, lisää ja niin keittiö valloitti palan matkaansa ruokailutilan puolelle. Hyppysissäni pyörittelen haaveita jälleen valkoisesta maalista ja pienestä pintaremontista. Loma antoi tilaa ajatuksille ennen viimeisiä huhtikuun näyttörutistuksia, joten toivon saavani uudelta viikolta vastapainoa istumatyölle. Se olisi tietysti maalausta ja puhtaita, valkoisia maalipintoja. Kohteena keittiön välitilan neliönmalliset kaakelit <3

 

Kiireettömiä hetkiä Sinullekin,

Mari

 

ps. Tervetuloa uudet lukijat!!! :)