Hiutaleita

Eilen taivaankatto näytti erityisen kauniilta. Sinisellä pohjalla pilvet kuin suuri taiteellinen teos, moninkertaiset lintujen muuttoa tekevät parvet. Niin montaa väriä en muista monestikaan pilvissä nähneeni... Pilvet olivat niin sotkuiset, mutta mukavasti silti sopusoinnussa keskenään.  Kaukana kun taivaanrannassa aurinko painui mailleen, pilviverhon takaa jonkinlainen aarrearkku nostatti teoksen keskelle sateenkaaren. Erilaisen. Sillä ei ollut jalustaa eikä siitä löytynyt huippuakaan, se ei ollut kaaren muotoinen, se kohosi kohti korkeuksia. Siellä se vain viipyili, pilvien keskellä. Jossain äärettömän kaukana joku teki matkaa jonnekin, perässään valkoinen sumu.

Aamulla sade kasteli ruusuisen sateenvarjoni, saapikkaat jalassani hörppäsivät omansa. Aamu-unisella pysäkillä silmäilin aamun tummaa taivasta. Katuvalon heijastus erotteli taivaalta satelevat pisarat ja veden seassa leijaili hissukseen muutamat valkoiset hiutaleet! Kunpa valkoiset olisivatkin jääneet jalan alle sulamatta <3
... Hetken kuluttua ruuhkabussin ikkunan takana kuului asvaltin sateinen kohina. Se kannatteli vielä hetkeksi sikeään uneen...

Lumihaaveisiin,
Mari