maanantai 23. heinäkuuta 2012

pientä ja somaa







Yöperhosten liidellessä kohti ikkunan takaa loistavaa valoa, totean yömyöhäisellä saaneeni ehkä ihanimman hääpäivälahjan ikinä... Ei, se ei ole pieni eikä suurikaan säteilevä timantti kaulanauhassa, eikä suuren suuri kimppu lempikukkiani suklaarasian kera. Suurin ja kaunein lahja on kotini jonka seinien sisällä saan elää yhtä suurinta unelmaani todeksi. Koti, jota jatkuvasti muokataan yhteisten ja joskus- luulen- enemmän minun toiveitteni mukaisesti...
..."Hyvältä näyttää työsi jälki, rakkaani" hän totesi juuri, ja silitti selkääni ja kyllä,  hän näytti onnelliselta...

Meillä ei keskustella mitä ostetaan lahjaksi, kun 14 vuotta yhteistä matkaa on kuoppineen ja säteilevine hetkineen vietetty ja 5. hääpäivä koittaa tulevana lauantaina. Kotimme riittää, siihen on tuhlattu niin paljon yhteisiä sydämen lyöntejä, että kippistimme kuohuvan rakkaani kera yltäpäältä maalin peitossa. Varastimme siis onnentoivotukset tältä sunnuntain pimeältä illalta ja hymy suupielissä painamme kohta päämme tyynyyn.

Sen verran vielä yhteisistä unelmista, että olemme koputelleet keittiömme seinää. Joskus talon rakennuttua 40- luvulla, seinään on rakennettu jokaisessa asunnossa ruokakomero... sellainen pieni, kapeahyllyinen, eikä kovinkaan syvä. Joissakin asunnoissa tuo on tallella vieläkin, joten itse varasin naapurista jo purkuoven tuon komeron uudelleen avaamista varten. Olisipa soma pieni piilopaikka jauhopussille ja muulle viileästä pitävälle... Ei mahdoton toteuttaa, ja luulen että yhteisestä innostuksesta se jossain vaiheessa meiltä löytyykin... sitten joskus, kun on aikaa.

Tulevana viikonloppuna me vietämme myös toisia häitä. Pikkuneito toivoi tuleviin häihin korkokenkiä, joten ne hankittiin. Höyhenen kevyen, persikkaisen mekon parina hän saa liidellä onnellisena ja niin sievänä pitkin kirkon käytävää hymy huulillaan ja pikkuveikkansa askeltaa käytävällä pienessä liituraitapuvussaan, yhdessä hääparin kanssa <3

Voi, niin sieviin ja suloisiin ajatuksiin sukellan alkavaan viikkoon, toivottavasti sinä sillä voit tehdä samoin,
Mari

Onpa ihana huomata lukijoiden hiljalleen lisääntyvän. Tervetuloa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti