Siivouspäivä...

Maanantai heräsi sumuisena aamukahvin tuoksuun ja keikautti hetkeksi sohvan nurkkaan sisustuslehtien kaveriksi. Tunnelmien siivillä matkustaessani huomasin jälleen kerran valkoisen maalin huutelevan kutsuvasti maalikaupan hyllyiltä ;) Lähitulevaisuudessa litrat saavat tuhlaantua eteisen seinille enkä malttaisi niin millään taas pysyä housuissani... pelkkä ajatuskin saa kutittelemaan sisuksissa.

Pinnatuolit ovat viikonlopun löytöni Padasjoen markkinoilta. Neljä kappaletta tuoleja kaipasivat vain kunnon kuurauksen ja liimaukset. Maalipinta on käyttöön sopiva ja mennyt aika saa pienien kolhujen myötä tuoleissa viipyillä. Onnellisena maksoin myyjälle aarteistani kaksikymppisen ja mukaa olisin mieluusti kantanut myös kuluneet kaksi rautasänkyä...

Tuolit saavat toimia yöpöytinä ja kaksi niistä lasten huoneissa. Jotta ajatus kävisi myös toteen, siivouspäivä on vietettävä ennen sitä... sumusateen tihuttaessa ikkunan takana, tämä päivä lienee juuri sopiva kodin nurkkien kuuraamiselle?

Iloa päivääsi,

Mari

***positiivareiden aarteistosta***

"Käteni ovat pienet.

Älkää odottako minulta täydellisyyttä,

kun sijaan vuoteeni, piirrän kuvan,

kokoan palapeliä tai heitän palloa.

Minun silmäni eivät ole nähneet maailmaa

niin kuin teidän silmänne.

Antakaa minun tutkia sitä omalta tasoltani

ilman tarpeettomia rajoituksia.

Kotityöt eivät katoa minnekään,

mutta minä olen pieni vain vähän aikaa.

Olkaa hyvä ja käyttäkää aikaa

tästä ihanasta maailmasta kertomiseen.

Tunteeni ovat herkkiä.

Yrittäkää ymmärtää tarpeitani.

Kohdelkaa minua niin kuin haluaisitte itseänne kohdeltavan.

Olen arvokas Luojan lahja.

Pitää minusta hyvää huolta,

asettakaa minut vastuuseen teoistani,

antakaa minulle suuntaviivat elämää varten

ja pitäkää minut kurissa rakkaudella.

Tarvitsen rohkaisuanne kasvaakseni,

älkää siis olko liian kriittisiä.

Yrittäkää korjata käytöstäni

ilman että arvostelette minua ihmisenä.

Antakaa minulle vapaus tehdä päätöksiä.

Sallikaa minun epäonnistua,

niin että voin oppia virheistäni.

Siten tulen olemaan valmis tekemään sellaisia päätöksiä,

joita elämä minulta aikuisena odottaa.

Älkää tehkö uudestaan minun töitä,

jotka minä olen tehnyt.

Se saa minut tuntemaan itseni riittämättömäksi,

että en kykene vastaamaan odotuksianne.

Tiedän, että se on vaikeaa,

mutta älkää verratko minua sisareeni tai veljeeni.

Älkää epäröikö lähteä yhdessä pois viikonlopuksi.

Lapset tarvitsevat lomaa vanhemmistaan,

aivan kuten vanhempien

täytyy joskus päästä irrottautumaan arjesta.

Tämä on myös hieno tapa osoittaa meille lapsille,

että avioliittonne on onnellinen. "