sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

VALO



 
Taivas on verhoutunut tasaiseen harmauteen. Sadepisaroiden kevyt liikehdintä kattotiilien pinnalla kuljettaa auringon aamuisen lupauksen kilometrien päähän ja verkkaisesti tummentaa pihan kivien pinnan.
Viikonlopun valvotut tunnit ja hiljaiset yksinäiset aamun minuutit ovat kylvettäneet yhden huoneen valossa ja vaaleudessa. Huoneen ovella viipyilen tiheään ja tuumailen tämän päivän hämärän seinille heittämiä valoja ja varjoja. Harmaasta huolimatta tämä päivä on ollut valoa täynnä <3

"Tärkeää on aina välillä
muistuttaa itseään siitä,
että on syytä
olla onnellinen,
silloinkin kun
mitään erityistä syytä
siihen ei olekaan.
Sillä sellaistakin tapahtuu,
että ihan tavallinen elämä
tuntuisi kaikkein mieluisimmalta,
kun se ei jostain syystä
enää olekaan
mahdollista."
 
-Marleena Ansio
 
 Hyvää mieltä Sinulle <3
Mari
 

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kevään merkkejä



 
Kevään merkkejä, uusien tuulien puhalluksia.
Lehtipinon jemmasta löytyi aarteita, olin jo unohtanut! Aamuinen vapaa, kahvin tuoksu ja humiseva hiljaisuus ympärillä <3
 
Sipulikukkia on löytynyt ikkunoille, pöydille, melkein kaikille pinnoille- lupaus auringosta ja sen pilkahdus pilvisen päivän keskellä.  
Liinavaatekaappi löytyi kuin kutsusta alakertaan. Hiljaisissa haaveissa olen sen kuullut hiljaa puhuvan, en halunnut uutta. Juuri tällaisen vanhan, elämänpolkuja kulkeneen, kolhuisen ja kauniin avaimen omaavan. Pyyhkeet ja lakanat saadaan vihdoinkin siistiin pinoon ja nopeasti, ovien kuluneita saranoita kauniisti kuluttaen.
 
Yhden huoneen lattia saa pikapäätöksellä valkoisen pinnan, kiireettä, oman intoni mukaan hunnutettuna. Eteiseen haaveilen uutta tapettipintaa, valkoista ja keväänsinistä...
Ajatus tuntuu aivan täydelliseltä!
 
Muualla sitten onkin sekaista joten lepuutan silmiäni näissä.
 
Kauniita hetkiä viikkoosi!
 
"Kunpa voisin jakaa tämän tunteen,
antaa sinullekin,
saman rauhan
joka astuu alas viereeni.
Kiinni kädestäni pitämään,
olkaani tukemaan, osana minua olemaan.
Vailla pelkoa, turhia huolia,
osana suurta ihmettä, olla osa tässä ja nyt.
Juuri tällaisena. "
(-tuntematon?)
 
Mari
 
 

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Kevään keveyttä

 
 
Maaliskuun aamukirpeät hetket punovat jokaiseen päivään sädehtivät timanttikehänsä.
Taivaan pilvipumpuleita tähyilevä sydänalani huomaa helposti kevään merkit ja taputtelee nuhruisen talven tomuja olkapäiltään. Varoen ja kovin arkaillen nostavat lumikellot katsettaan kylmän mullan pinnalta ja tänä keväänä niiden seuraan on uskaltanut liittyä näköisiään enemmänkin. Jokainen vuosi niiden parit kolmet vaatimattomat vartensa saavat sulostuttaa myös ikkunoiden sisäpuolella.
 
Aamuasvaltin pinnassa venyttelevät jäälautat ovat helisseet valtavan kauniisti askeleiden tahtiin. Vielä aamuisella kämmenet ovat hamunneet lämmintä ylleen ja hentoinen huuru on noussut korkeuksiin hengityksen suomassa vauhdissa. Aamukirpeydessä on hyvä hengittää, vastaantulijoiden katse on poikkeuksetta kovinkin levollinen ja kasvojen uurteissa saattaa kohdata jopa sisältä säteilevän ilon ja huojennuksen helmiä.
 
Kevään saapumisen tuntee tänä vuonna sydänjuuriaan myöten ja menneen nuhrutalven jälkeen sen tuoma valo ja voima on entistäkin tervetulleempi. Kevätsini kipuaa kylkeen myös turhuuksien markkinoiden matkalaisena reseptikirjoineen ja lukuisine sinisävytteisine teippeineen. Teipit ovat niin kauniita katsella  ja keittiön hyllyllä siniruudullinen reseptikirja suorastaan hehkuu raikasta kevään suloisuutta <3
 
Loppuviikon heleyttä Sinulle!
 
***
"Nähdä suljetuin silmin, kuulla sävel hiljaisuudesta.
Istua maailman keskellä
omana itsenään.
Huomata ajatusten lento, hiljaisuuden kaipuu,
rauhallisuus, puhdas ilo.
Tuntea pienessä hetkessä maailma,
elämän voima olla vain.
Ympärikäsi, sinussa,
sydämen lempeys,
luottamus,
lämpö.
Tarkoitus. "
-tuntematon
 
:) Mari

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Sunnuntain ajatuksenjuoksua...




 
Viipyilevien aamujen rinnalle on saapunut toimeliaampien tuokioiden askel ja keväthämärän himmeä valo nousee helmeilevämmin jokaisena uutena päivänä.
Lintujen äänten sointi on kantautunut kuultavaksi kirkkaammin aamu aamulta, voimakkaampana ja selvempänä. Kevät tekee tulemistaan jälleen liki <3
 
 Jalkakäytävän pikkulätäköiden ja sohjojen yli hypähdellen, huomaan vastaantulevien hahmojen tulleen jo kaukaa tutuiksi... Tarkistan kellonlyönnit rannekellosta, jonka olemassaolon tärkeyden olen opetellut uudelleen- joissakin hetkissä ohikulkija kiinnittää katseensa omaani ja vaihdamme hymyillen hyväntuulisen katsehuomenen.
Tienpientareilta kerääntyy kimppu kuivuneita kukkasia, ruskeita, mutta sydäntärkeitä. Niille löytyy jokainen viikko paikkansa päiväkodintätien maljakosta, kun niiden varret ojentuvat sinisen kurarukkasen kätköistä hoitotädin aamulämpimään kosketukseen.
 
Viikonloppuna sain matkata ihanien naisten kera kiemurtelevien kirpputorikäytävien keskellä, joista mukaan tarttui muutamia sydäntälämmittäviä. Tänään löysin valkoisia kulhoja, joista hyllyn viimeiset keräsin ostoskorini pohjalle hintalapun näyttäessä niiden hinnaksi vain puolikasta summaa. Niiden epätäydellinen rosoisuus hivelee silmää ja kaunistaa keittiön valkoisia hyllyjä. Somat lyijykynätkin matkasivat mukaani ja uusia leipomuksia häärätään jatkossa vaaleanpunaisten apureiden  säestyksellä.
 
Uutta viikkoa kohti kuljen nyt iltakahvikupposten voimin ja ehkä saunan lämmössä hetken viipyen. Sitä ennen, illansuussa, kotiutuu olohuoneemme nurkkaan valkoinen pikkuruinen pöytävanhus- jään odottamaan sitä!


"Olet onnen porttien avaaja
lähteiden löytäjä
valoon kohoavien metsien istuttaja.
Ympäröiköön sinut
hyväilevien tuulien tuoksu
enkelien siipien suoja
rakkauden ilmapiiri
kohtaamiselle avoin tila
ja ilo."

 
-Pia Perkiö
 
Sunnuntai-illan suloisuutta Sinulle- ja sen suomaa viikon viimeisen päivän kepeyttä!
 Kaikkea hyvää tulevaan viikkoosi,
Mari

lauantai 1. helmikuuta 2014

Ajattelin elää unelmani todeksi (Runotalo)

 
 
Valkoinen pyry ikkunan tuolla puolen avasi tämän aamun ikkunan, pakkanen on hellittänyt jo aamuisten askeleiden kylmyyttä.
Minun kohdallani mennyt viikko ja tulevat viikot käänsivät aivan uuden sivunsa ja kätki ihoni alle iloisesti värähtelevän olotilan, kiitollisuuden ja sanoinkuvaamattoman onnellisuuden.
Maanantai vahvisti sen mitä viisaus on aina toistanut; kaikki on valmiina sille joka uskoo!
 
Menneen viikon yöt ovat hetkittäin herätelleet murehtimaan uutta tulevaa päivää, mutta päivät- ne ovat lähteneet lentämään <3
...ainakin tulevat muutamat kuukaudet unelmani on totta tässä ja nyt ja
 unelmieni leikekirjasta kosmetologin työ siirtyy toteutumattomista toteutuneisiin.
 
***

 Unohda pilviset päivät,
mutta älä aurinkoisia tunteja.
Unohda hetket ikävät,
mutta älä hetkiä voitettuja.

Unohda virheet joita ei voi korjata,
mutta älä erehdysten tuomaa oppia.
Unohda epäonni joka täytyi kohdata,
mutta älä aikaa jolloin onni alkoi potkia.

Unohda päivät jotka olet ollut yksin
mutta älä kohtaamaasi hymyilevää kulkijaa.
Unohda suunnitelmat jotka eivät toimineet,
mutta muista aina kantaa mielessäsi unelmaa.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Pakkaskirpeää

 


 
 


"Matka enemmän
kuin tämä kuljettu tie
kuin maisema ympärillä.

 Mukana unet ja pelot
kivut ja toivot
menetetyt mahdollisuudet
harha-askeleet ja voitontanssi
sanotut sanat
sanomattomat
ihmiset kohdatut
 kohtaamattomat.

 Elämä on enemmän.
Mutta vain yksi silmäntäysi
kerrallaan.
Yksi askel."
 
-Maaria Leinonen

***
 
Kivuliaan kova pakkanen on viilentänyt kodin paksuja tiiliseiniä.
Ulko-oven kahvankin kylmä on kuurannut, puhaltanut hileiseen kirpeään.
 
Tässä aamussa on sokerin tuoksu sekoittunut sulan voin kanssa kun ympärillä lepää vain humiseva hiljaisuus. Ikkunan takana katsoo takaisin maailman kaunein taide ja hiljalleen laskeutuvat, pienempääkin pienemmät  jääkiteet välkkyvät auringonsäteiden säestyksellä, ihan kuin timanttinen, säteilevä sade.  
 
Olen antanut päivien lipua. Nauttinut olemisesta ja antanut itselleni luvan luovuttaa liiallinen yrittäminen, pienin askelin kerrallaan, ihan pienin murusin.  
Tiedän, että tarjolla on jotain ihmeellistä. Seuraan sisäisen äänen johdatusta ja viivyn rauhan tuomassa levossa. On hyvä olla hätäilemättä, on valtavan hyvä juuri näin.
 
Toivon sinullekin pakkaskirpeiden päivien keskellä, parhainta mahdollista Iloa ja Valoa <3
 
Mari
 
 

tiistai 14. tammikuuta 2014

Uusi vuosi...


 
 
Hyvin pitkään vihertävä pihamaa kannatteli itseään surullisen kosteassa asussaan ja pihanurmen talvista murhetta katselivat ikkunalaudan viileydessä leijailevat hopeiset enkelit.
Enkelikellon pehmeä kilinä asettui taloksi jouluaattona, heti paketista avauduttuaan ja se on pitänyt olan takana seuraa pitkälle uuden vuoden alkuun saakka.
 
Ikkunalaudalla eivät linnut tuolloin tähyilleet sohvalla lepäileviä oleilijoita, ehkä ilman lämpö vei niitä kauemmaksi pihapuiden oksia. Itse ravitsin olemustani lukuisilla kahvikupposilla, nautin hyvää tekevästä tekstistä ja suklaapikkuleivistä.
 
Iltamyöhän hämärässä kävelin hetkittäin talvilämpimän tähtitaivaan alla, pienen pikkuruisen kotimatkan verran. Yhtenä iltana sain nauttia naisten lempeästä ja hyväätekevästä seurasta ja sain matkaani kahvipöydän herkullisen sitruuna-oliiviöljykakun lisäksi hyvää purtavaa myös ajatusteni ryöpsähteleväänkin aallokkoon. Sydänalassa läikehti lämpö <3
 
 Kauan odotetut kuurankukat ovat kuitenkin, vihdoinkin asettuneet ikkunoille sekä ovensuuhun ja ajoittain pilkahtava auringonsädekin on kullannut rakkaudellaan pakkasen puraisemia poskipäitä.
Lumikauneus ja valon heijastus kimaltelevalla pinnalla on heiluttanut illanhämyssäkin hyvänyöntoivotuksensa ja aamulla tervehtinyt ilahduttavalla kirpeydellään. Yksi lehti on taas käännetty ja uuden vuoden puhtaanvalkoinen sivu käännetty kirjoitettavaksi.
Pörröinen pikkulintu on jälleen palannut koputtamaan ikkunanpieleen ja ihoni alle kaivautunut uusi puhdas tila hengittää <3
 
"Hallussamme ei ole kaikkea totuutta, vaan vain
sen verran kuin matkalla tarvitsemme.
Emme tunne kaikkia salaisuuksia.
Emme ratkaise kaikkia arvoituksia.
Meidän on vain tiedettävä, ketä kohti kuljemme
ja miten selviydymme lähimmästä taipaleesta.

Meillä ei ole kaikkea vapautta, mutta on kuitenkin
sen verran kuin matkalla tarvitsemme.
Niin paljon, että meidän ei tarvitse kantaa siitä huolta.
Meidän ei tarvitse olla selvillä siitä,
miksi maailma pyörii,
mutta me saamme uskoa, että kohtalomme taustalla
on suunnitelma ja että meiltä vaaditaan
vain sitä vähäistä uskollisuutta, että pysymme tiellä."

-Jörg Zink
 
Puhtaanraikasta alkanutta uutta vuotta Sinulle,
Mari