sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

VALO



 
Taivas on verhoutunut tasaiseen harmauteen. Sadepisaroiden kevyt liikehdintä kattotiilien pinnalla kuljettaa auringon aamuisen lupauksen kilometrien päähän ja verkkaisesti tummentaa pihan kivien pinnan.
Viikonlopun valvotut tunnit ja hiljaiset yksinäiset aamun minuutit ovat kylvettäneet yhden huoneen valossa ja vaaleudessa. Huoneen ovella viipyilen tiheään ja tuumailen tämän päivän hämärän seinille heittämiä valoja ja varjoja. Harmaasta huolimatta tämä päivä on ollut valoa täynnä <3

"Tärkeää on aina välillä
muistuttaa itseään siitä,
että on syytä
olla onnellinen,
silloinkin kun
mitään erityistä syytä
siihen ei olekaan.
Sillä sellaistakin tapahtuu,
että ihan tavallinen elämä
tuntuisi kaikkein mieluisimmalta,
kun se ei jostain syystä
enää olekaan
mahdollista."
 
-Marleena Ansio
 
 Hyvää mieltä Sinulle <3
Mari
 

6 kommenttia:

  1. Voi tuo runo on niin totta,tiedän sen itse.Lämmin ajatus keväällesi sinne Mari.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Sain sitä mukaani aimo annoksen. Pitkästä aikaa olen tutulla kierroksella ja on kuin kotiin palaisi :)
    Runo kosketti - kiitos myös siitä.
    Kuiskutelkoon kevät korvaasi kaikkea kaunista!
    - Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu. Ihana kun olet tullut takaisin <3
      Kauneutta ja herkkää lämpöä oheesi!!

      Poista
  3. Enenevän, laajenevan valon lumoissa jaksaa paremmin kaiken sen, minkä edessä päivissään on.
    Kiitos, että olet siellä♥
    Lämpöisesti sinua ajattelen.
    Voi hyvin, suloinen♥

    VastaaPoista