perjantai 28. marraskuuta 2014

Ann Voskamp; Tuhat lahjaa

Taivaankansi oli tilannut sateen kastelemaan yön hiljaisenmustia tunteja. Aamuaskeleiden alla kopiseva asvaltti ja olkapäille satelevat kastepisarat leikkivät verkkaista leikkiään. Katujen synkkä musta ja takametsästä, ikkunan läpi huutava hiljainen pimeys- ne eivät ole minua varten. Odotan kipeäsi lunta, höyhenen kevyttä taivaan tervehdystä, miljoonia lumikiteitä, kauneutta!

Iltojen salliessa olen tehnyt paikkani nojatuolin syliin, hätistänyt iltamustaan kääntynyttä päivien painoa pois. Pöydällä lepää kaunis kirja, kuin koru jonka pehmeä satiininauha kertoo luetun ja lukemattoman eron. Olen maistellut sanoja ja kuunnellut sivujen herkkiä säveliä, käärinyt ajatukseni hämmennyksen sekaisen kiitollisuuden kääreisiin- ja kyynelehtinyt.

 
 

Käännän sivuja toisensa jälkeen ja rakennan näkymättömät seinät ympärilleni. Kirjan riveillä löydän itseni, huokaan mennyttä tuskaa ja voimattomuutta. Lämpimät kyynelkiekot pesevät vieläkin, parin vuoden takaisia, väsyneen kotiäidin uupuneita huoneen nurkkia ja löydän ajatuksissani itseni kyyneleiden kuristamana keittiön lattialla, sydän suljettuna, silmät itkunturvotuksen sitomina. Kuukausikaupalla arkista pimeyttä, jonka keskelle joku näkymätön paha syötti tauotta satuttavia sanoja, jotka repivät auki tulehtuneita tunnetiloja, minussa. Enkä minä sitä voimattomuutta koskaan toivonut, mutta se kyynellaakson pohja minulle sallittiin että saisin jonakin päivänä nähdä <3



 
"Jokaisessa pimeässä metsässä on viesti."
"Se mikä vaikuttaa silmissäni pahalta voisikin olla kuin pilvi, josta lankeava sade on hyväksi koko maailmalle. Kuinka kukaan voisi tietää, mitä lohdutus ja kestävyys, armo ja anteeksiantamus, kärsivällisuus ja rohkeus todella merkitsevät, jos maailmamme ylle ei lankeaisi yhtään varjoa?" ...kuinka loputtomalta jotkin varjot voivatkaan tuntua- huokaan!
 
"Pilvien yläpuolella aurinko paistaa aina." ... siihen uskoin pienesti silloinkin- sinapinsiemenen verran kenties...

Näen itseni poikani sängynreunalla istumassa, häntä sylissäni pidellen... Viimeisillä voimanrippeilläni huusin, huusin niin syvältä sydämen juurista kun vain jaksoin. Keskellä yön pimeyttä, jonka hiljaisuutta halkoi jälleen kerran pienen pojan lohduton, kuukausien ketjuissa, tuntien helminauhoissa jatkunut itku. Hätä ei enää sattunut, se nujersi ja halusi tappaa.
Sinapinsiemenen verran sisälleni juurtunut usko ja toivo huusi kohti yönmustaa taivasta ja takertui siihen valkoiseen, puhtaaseen takinliepeeseen joka kuiskaa sydämeeni olleensa siinä ihan jokainen hetki. Itkemme itsemme uneen, niin kuin kaikkina muinakin, 365:na iltana ja yönä ennenkin...
...ja yhden huudon, sydämenpohjasta lähtevän pyynnön jälkeen kuin leikaten kokonaisia, unentäyteisiä öitä, parempaa huomista.

Niinpä...
..."Miten vaikeaa on ottaa vastaan rumuutta, kiittää siitä kuiskaten ja muuttaa kiittämällä rumuus kauneudeksi. On vaikeaa mieltää murheita armoksi ja lisätä ne kiitoslistaan, mutta niin kuin kirurgi joutuu leikkaamaan poikani sormea saadakseen sen parantumaan, niin myös Jumalan täytyy viiltää haava kiittämättömään sydämeeni jotta minusta voisi tulla kokonainen"
"Tavastamme katsoa riippuu, saammeko kokea iloa".
"Näkökulma- meidän tapamme katsoa asioita."

Pyyhkäisen silmäkulmiani koska sanat muodostavat sumean kalvon katseeni pinnalla. Arjen latistuneen painon alla halusin silloinkin etsiä kauneutta ja verhosin kauniiden keskelle mieleni murtuneet muruset. Blogini, silmäteräni... Löydän riveiltä vastauksen siihen, miksi kaipasin varsinkin tuolloin niin kipeästi vierelleni kauneutta, hyvyyttä... Että voisin löytää kiitollisuuden rumuuden keskellä. Vaikeankin Eucharisteon- kiittämisen. Vaikka "elämäni on niin turhauttavan arkipäiväistä, että minua inhottaa." voisin irroittaa kauneuden avulla niitä itseeni lyötyjä haavoja, jotka satuttavat, ja korvata lyödyt haavat uusilla, puhtailla ja hyvillä -sen kautta iloa ja palan rauhaakin. Käärin kirjan rivejä ajatusteni aallokkoon, alleviivaan ne jotka nousevat puhuttelemaan vieläkin enemmän ja palaan alleviivattujen sanojen luokse uudelleen ja uudelleen...
   ...kauneudenkaipuu ei olekaan turhuutta, ei pinnallista vaan niin sisäänrakennettua ja tarkasti suunniteltua suunnitelmaa! Se auttaa yli vaikeidenkin päivien...




Hymyilyttää...
Sadepisaroiden jäinen tanssi aamuruuhkaisen kaupungin kivetyksillä,  ja ajatukseni... Kuinka ajatukset voivatkaan olla joskus niin höyhenen hentoja ja  ajatusten punoskin niin käsin kosketeltavan hauras. Miten kameran linssin läpi voi virrata niin valtavan kauniita asioita, tallennettavaksi, palattavaksi uudelleen niin nopeasti ohikiitäviin hetkiin. Kirjan sivut liitivät loppuunsa, nopeasti, ahmien ja aloittaakseen jälleen uuden kierroksen.


"Ilo lievittää. Ne, jotka rohkeasti keskittyvät siihen, mikä on hyvää, totta ja kaunista, vaikka pientäkin, ja etsivät iloa arkipäivästä ja kiittävät siitä, ovat muutoksen tuojia. Heidän kauttaan Valo pääsee loistamaan kaikkialle maailmaan. Kun armon sade saa langeta kovien sydäntemme maaperään ja ilo imeytyä kaikkeen, mikä meissä on kuivaa, halkeillutta ja särkynyttä, silloin elämä puhkeaa esiin."
 
***

KAUNEIN KOSKAAN LUKEMANI KIRJA joka sanoitti tunnetilani, jakoi ajatukset kanssani. Puhuttelee ja kannustaa kiittämään. Pakottava tarve lukea uudelleen, uudelleen ja uudelleen <3

"Metsästän kauneutta, etenen hitaasti silmät avoimina, ja jokainen lihakseni jokainen säie aistii ihmettä. Tämä on metsästyksen hurmaa, ja kauneus on saaliseläin joka kätkeytyy jokaiseen hetkeen."

-Mari

Kiitos Kustannus Oy Uusi Tie tästä postin tuomasta, kauniista lahjasta <3
Kursiivilla merkityt tekstit suoria lainauksia Ann Voskampin kirjasta Tuhat lahjaa.
Kirjan on suomentanut Susanna Hirvikorpi

18 kommenttia:

  1. Kaunis teksti <3. Jotenkin minusta tuntuu nyt siltä, että haluan Tuhat lahjaa jouluna :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on niin kaunis sisältä ja päältä, suosittelen!
      Meillä on niin paljon kauneutta ympärillä, kiitettävää, ihan tässä liki, mutta me emme näe koska suljemme silmät ohikiitäviltäkin hetkiltä.
      Voskamp on kirjannut tuhat lahjaa- ja ylikin-, joilla Taivaan Isä meitä rakastaa, ihan arjessa ja hetkissä. Minä itsekin tahdon kokea ja nähdä, ja rivit täyttyvät mukavaa vauhtia :)

      Poista
  2. Oi, Mari, oli ihana saada lukea kirjan esiin nostattamat hauraan kauniit ajatuksesi. Omani on vielä muutaman sivun verran kesken. En millään malttaisi lukea loppuun, jotta voisin vielä vain ja yhä ahmia lisää rivien sisällään pitämää kauneutta!
    Todella kaunein koskaan kohtaamani kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samat sanat lähetän myös sinulle <3
      Niin kaunis niin kaunis <3

      Poista
  3. Aina tullessani blogiisi ihastelen sanojesi herkkyyttä, niin nytkin. Sanasi ja lainaukset kirjasta koskettivat minua ja pysähdyin miettimään elämää - se on niin moniulotteista, kuten olen omassa elämässäni jälleen huomannut.

    Rauhaisaa adventtia Mari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moniulotteista, kyllä! Silmien täytyy olla avoinna, että niistä kurjistakin hetkistä, asioista, sanoista, löytäisi sen kauniin, mikä sinne on tarkasti kätketty.
      Voi hyvin <3

      Poista
  4. Taisin löytää joululahjakirjani! Kiitos kauniista tekstistä ja bogista:)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käynnistäsi <3
      Varmasti kirja, joka kaivautuu syvälle sydämeesi!
      Upeaa, että tämä saatiin myös suomeen.
      Mukava kun kävit ja jätit viestin. Tervetuloa uudelleen.
      Toivon Iloa joulukuun päiviisi <3

      Poista
  5. Voi miten kaunista ja lohduttavaa tekstiä. Tuo kirja on luettava. Blogiasi tulen seuraamaan kun sen onnekseni löysin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista tervehdyksestäsi ja olet lämpimästi tervetullut uudelleen vierailulle. Joskus hitaankinlaisesti rivit täyttyvät ja päivittyvät, mutta hiljaa hyvä tulee :)

      Harvoin hengellistä kirjaa saa lukea näin kauniiksi paketoituna ja pidät siitä varmasi <3

      Iloa päivääsi :)

      Poista
  6. Liikutuin tästä postauksesta...kirja vaikuttaa tosi kiinnostavalta! Tiedättekö onko Ann Voskampilta ilmestynyt muita kirjoja suomeksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Kirja on ihana, en lakkaa hehkuttamasta sen voimaannuttavaa sisältöä!
      En valitettavasti osaa vastata, onko Voskampilla muita suomennettuja kirjoja. Jos tulee ja on, haluan ehdottomasti tietää siitä! :)

      Voi hyvin!

      Poista
  7. Hei Mari. Minullakin on meneillään juuri sama kirja. Sen sylissä on jotenkin niin kosketettu ja kiitollisuuteen kiedottu olo.
    joulunaikaasi kaikkea hyvää!

    - Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämminhenkistä ja rauhallista joulua myös sinulle Anu <3

      Poista
  8. Ostin kirjan läheiselle pukinkonttiin, mutta nyt toivon sitä myös itselle - kahlattua muutaman sivun siitä läpi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä lahja, ihan ehdottomasti <3
      Kaunista joulua sinulle!

      Poista
  9. Kuulin ystävältäni tästä kirjasta ja tuli tunne, että voisi sopia minulle. Sitten löysinkin tämän ihanan esittelyn kirjasta ja vakuutuin, että tämä on saatava, jos ei jouluksi ehdi niin sitten joulun jälkeen:) Kiitos kauniista blogistasi ja toivottavasti teet kirjaesittelyjä jatkossakin, sinulla on hieno kyky tarjota vilaus kirjan tunnelmasta:)!

    -Juulia-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Juulia suloisista sanoistasi! Kirjaesittely oli minulle uusi tuttavuus, joten tämä rohkaisi minua suuresti <3

      Lämmintä jouluaikaa Sinulle ja tervetuloa uudelleen... yritän kovasti saada ajan myös blogini päivittämiseen ;)

      Poista