Hidas ja hiljainen

Yksi niistä aamuista, kun en olisi millään saanut silmiäni auki. Tunnin verran herätyskello torkutteli kun tiesin että tulee hidas ja rauhallinen aamu eikä mihinkään ole kiirettä.

Aamu heräilee lähes jokainen arkipäivä kanssani kun kaikki muut vielä nukkuvat. Harvemmin on edes päivänpaiste ehtinyt nousta taivaanrantaan,  kun aamukahvini valmistuu.  Arkipäivän verkkaiset aamut on parhaita, erilaisia...

Aamulla saippuoin käteni uudella tuttavuudella ja kahvin kaadoin kesäiseen kuppiin. Olen tykästynyt kumpaiseenkin- kovin tuntuu saippuan vaahto olevan riittoisaa ja pehmoista eikä kahvitilkkakaan moittinut kannattelijaansa <3 

Lempeää tiistaita,

Mari

"Jotakin meihin aina jää

siitä mikä oli

siitä mikä on mennyt.

Ei elämää voi purkaa olemattomiin.

Me olemme siinä,

unohdetussakin."

-Pia Perkiö