sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Sun



 
Aurinko juoksuttaa lämpölukemia kohti hellettä ja lämmittää talon seinää tehden orvokki-istutukset janoiseksi. Omenapuussa syntyy kuin kohisten uusia alkuja, kun parin sadepäivän jälkeen luonto on taittunut syvään vihreään.
Luonnon herääminen tekee olon tukalaksi, ensimmäisen kerran vuosiin koen sen harmillisenkin selvästi. Aurinko huhuilee lämmittelemään puutarhan kätköihin, nurmikko kun kutittelisi mieluusti talvikalpeita varpaita...
 Nenän ärhäkkä tuttavallisuus ja kutiavat silmät saavat silti jäämään viileän seinän kätköihin, keittämään kahvin, viipymään hissukseen hiljaisuudessa- taustalla lasten kumeat kikatukset ikkunoiden raoista...
 
***
"Hymy puhkesi kukkaan,
versoi varjoista.
Pisara vihreää oli tuonut uuden päivän,
antanut siivet.
Se oli levännyt itsensä perhoseksi. "
Sievää ja somaa sunnuntain iltaa Sinulle <3
 
Mari

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Äitienpäivä



 
Lauantai  kuljetti äitienpäivää kohti sokerihuurretuin huulin.
Huoneet herskyivät toistamiseen lasten iloista naurua, riemua ja nokkelaa hääräämistä. Ilmapallot paukahtelivat ja meno jatkui juosten hurjana...
 
Pöydän tarjottavat löysivät paikkansa rakkaan pikkutaimen kattaessa pöydän sydäntärkeille ystävilleen, nimikortteineen kaikkineen. Kun pienet sormet koristelivat antaumuksella suklaisia muffinsseja, uunissa lepuuttivat valmistumista valkoiset, pienin helmin koristellut marengit.
 
Aamu lepäsi tänään jokaisen kohdalla pitkälle aamuun. Minä sain herätä kahvintuoksuun ja katon tiilien pintaan rummutti kevään sateen laulu. Maa on vaihtanut värinsä syvään vihreään ja pihan omenapuussa kukat kantavat jo pieniä kukkiaan. Illan suussa kannan oksan pari sisään lämmittelemään.  
Poskiani koskettivat peiton alle pienet pusut ja ruukussa katselivat kohti kauniit ruusut. 
Omalle äidilleni posti kuljetti korumaisen kortin- yhden näistä, eniten oman äitini näköisen <3 
 
kortit Päivi Ilola-Kahila
 
 
KAUNISTA JA LEMPEÄTÄ ÄITIENPÄIVÄÄ JOKAISELLE ÄIDILLE  <3
 
"Lapsen silmille
turvallisia katseita
korville kannustavia sanoja
käsille kaula kiertyä.
Suulle
suppusuukkoja ja kikatuksia.
Poskille
hellyyttä ja yöksi
yöpuvun taskuun,
aamulla ensimmäiseksi
käteen otettavaksi."

- Silja Laurila
 (Muurahaisena jättiläisen poluilla)
 
<3 Mari

lauantai 3. toukokuuta 2014

Tuulen henkäyksiä...


 
 
 
"Lähetän jonain päivänä,
lapseni elämään
kuin yksinäisen laivan merelle.
Ompelen purjeet
parhaan taitoni mukaan.
Neuvon väylät,
oikean ja väärän
kaikella rakkaudella
ja parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulelle en voi mitään"
(kirjoittaja tuntematon?)
 
***
 
Kevät on tehnyt jokainen päivä matkaansa kohti kesää, jokainen säde nostanut kauneutta kohti päivän säteistä valoa. Tässä keväässä olen saanut rakastaa jokaista päivää, jokaista sen mukanaan tuomaa tehtävää.
Iloja, suruja, pieniä sanoja, kosketusta ja pienimmäistäkin hymyn uurretta arjen kiireen keskellä.
 
Kevään kylmissä illoissa ja aamun viileydessä huokaukset ovat huurtaneet matkansa sumujuovana taivaita kohti, punannut posket ja kylmettänyt kämmenet. Matkan varrella olen käärinyt peiton päivän lämmöksi kehoni ympärille ja hätyyttänyt viileyden tuomaa tuliaista hytisevän kehoni ääreltä.
 
Kevään päivien kauneudessa paljon hyvää- valoa, hymyä, pieniä iloja.
Tämän päivän seurassa paljon ystäviä ja sukulaisia ja pieni vaaleanpunainen käärömme taas vuoden vanhempi- vuoden verran herkempi, vuoden verran enemmän omaa tietänsä etsivämpi...
Kunpa purjeisiin puhaltaisi paljon myötätuulta, tyyntä- päivä kerrallaan.
 
Lämpimiä tuulen henkäyksiä toivon myös Sinulle,
Mari